Tilaisuuden aluksi kuullaan kolme alustusta:

Pilvi Torsti, Työministeri Ihalaisen erityisavustaja – Talouskasvu valtiontalouden näkökulmasta haasteineen

Minna Ahola, JHL ry:n sopimustoimitsija ja Iloisten väistyvä puheenjohtaja – Sopimuskulttuurin voittajat ja häviäjät

Sonja Laakso, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen opiskelija – Kulutus ja ympäristön rajat – voiko jatkuva kasvu olla kestävää?

Alustusten jälkeen keskustelua ja kysymyksiin vastaamista.

Tilaisuuden järjestää Iloiset Veronmaksajat ry Helsingissä ravintola Karhunpojan kabinetissa osoitteessa Hakaniemenkatu 7 torstaina 26.1. klo 18-20. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Tilaisuuden jälkeen pidetään ylimääräinen yhdistyksen kokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Iloiset Veronmaksajat ry:n hallituksen puolesta
Minna Ahola
puheenjohtaja

Raamisopimuksen kustannuksia ei saa maksattaa pienituloisilla. Iloiset Veronmaksajat ry vaatii, että toimet kohdistetaan siihen väestönosaan, joka pystyy kantamaan seuraukset parhaiten. Lisää valtion tuottoja on haettava verovähennysten leikkaamisella. Tällaisia hyvin toimeentulevaan väestönosaan kohdistuvia vähennyksiä ovat asuntojen myyntivoiton verovapauden poistaminen, asuntolainan korkovähennyksen poistaminen ja työmatkakuluihin kohdistuvien vähennysten leikkaaminen. Lisäksi veronkorotuksia on kohdistettava lisää pääomatuloihin ja kerskakulutukseen sekä ympäristöä kuormittaviin toimiin kohdistuvien hankintojen verottamiseen.

Hallituksen on myös lisättävä toimia harmaan talouden valvonnan tehostamiseen ja verosuunnittelun järkeistämiseen. Harmaata taloutta tulee kitkeä lisäämällä resursseja aidosti valvovaan ja toimeenpanevaan viranomaistoimintaan. Näin henkilöön kohdistuva verotus voidaan pitää maltillisena. Hallituksen on myös käynnistettävä pohdinta epäterveen ja veropetoksiin rinnastettavan verosuunnittelun ehkäisemiseksi.

lisätietoja:

puheenjohtaja Minna Ahola

Asialistalla ovat seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Esityslistan hyväksyminen
4. Kokouksen järjestäytyminen
5. Ilmoitusasiat
6. Toimintasuunnitelma vuodeksi 2012
7. Talousarvio vuodeksi 2012
8. Jäsenmaksun suuruus henkilö- ja yhteisöjäsenille vuodeksi 2012
9. Hallituksen puheenjohtajan valinta
10. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten valinta
11. Toiminnantarkastajan valinta
12. Mahdollinen kannanotto
13. Muut esille tulevat asiat
14. Kokouksen päättäminen

Kokouksen aluksi juomme pikkujouluglögit ja keskustelemme asiantuntija-alustajan kanssa verolinjauksista ja tulevista verotuksen haasteista. Keskustelu alkaa klo 18.30. Meille on varattu Pub Pikkukarhun kabinetti.

Hallitukseen valitaan puheenjohtajan lisäksi 4-8 varsinaista jäsentä ja 0-4 yleisvarajäsentä. Ensi vuoden haasteita ovat jäsenrekisterin kuntoon laittaminen ja hallituksen jäsenten parempi henkilökohtainen vastuuttaminen. Tiedottamista tulee kehittää ja etenkin nettisivuja parantaa. Suhteet toimittajiin ja mediaan on melko hyvällä mallilla, mutta kehitettävää tälläkin saralla löytyy. Talouden puolella yhdistyksen tilanne on kokoonsa nähden vakaa. Hallituksen esittämä toiminta- ja taloussuunnitelma esitetään syyskokouksessa tai sen saa etukäteen pyytämällä.

Mikäli innostut lähtemään mukaan toimintaan, tule mukaan syyskokoukseen tai ilmoita siitä etukäteen puheenjohtaja Minna Aholalle osoitteeseen minna.ahola@utu.fi.

Iloiset Veronmaksajat kiittää hallitusta oikean suunnan ottamisesta asuntolainan korko- ja kotitalousvähennyksen leikkaamisessa. ”Kaikki veronmaksajat ovat kustantaneet asunnon omistajien rikastumista. Kotitalousvähennyksestä merkittävä osa on käytetty remontteihin, jolla on kasvatettu asunnon arvoa. Suunta on oikea, kun tätä etuutta on leikattu.” iloitsee puheenjohtaja Minna Ahola.

Myös osinkojen verottamisessa on lähdetty oikeudenmukaisempaan suuntaan. Progressiota on syytä vielä kasvattaa ja myös perusprosentissa on kiristämisen varaa, kun otetaan huomioon osinkojen ja palkkaverotuksen epäsuhta. Listaamattomien yritysten jakamien verottomien osinkojen ylärajan laskeminen 60 000 euroon on tervetullut uudistus.

Iloiset Veronmaksajat pitää kulutusveroihin kohdistuvia verouudistuksia pääosin myönteisinä. Autoiluun ja auton omistamiseen, alkoholiin sekä makeisiin kohdistuvat veronkiristykset ovat onnistuneita.

Iloiset Veronmaksajat vaatii oikeudenmukaisuusperiaatteen vahvistamista verotukseen. ”Verokertymä on pidettävä kohtuullisena aina ja etenkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, jotta hyvinvointivaltion palvelut tulevat turvatuksi. On myös selvää, että verotuksessa halutaan säilyttää oikeudenmukaisuus. Se tarkoittaa progressiivisen verotuksen osuuden kasvattamista ja kulutusverojen kohdentamista pienituloisia vähiten haittaavasti.” Ahola linjaa.

Iloiset Veronmaksajat on tyytymätön pienituloisten verotuksen keventämiseksi tehtyihin työtulovähennykseen ja kunnallisverotuksen perusvähennykseen. ”Muutos jäi ihan puolitiehen. Näiden vähennysten vaikutus lakkaa vasta n. 100 000 euron vuosituloilla. Ei siis voida puhua missään nimessä siitä, että nyt parannettiin nimenomaan pienituloisten asemaa.” harmittelee Ahola.

Iloiset Veronmaksajat on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tarkoitus on tuoda esille verotuksen hyötyjä ja ylläpitää keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Lisätiedot: puheenjohtaja Minna Ahola
minna.ahola@jhl.fi
p. 050 445 5350

Iloiset Veronmaksajat ry on kuitenkin huolissaan tulevista veropoliittisista linjauksista. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työtulojen verotus ei koko hallituskauden aikana kiristy. Työtulot ovat ainoa progressiivisella asteikolla verotettava tulo. Mikäli taloustilanne heikkenee ja verotusta joudutaan kiristämään, täytyy muutokset siis tehdä epäoikeudenmukaisesti kaikille yhtä suuriin kulutus- ja valmisteveroihin. Nyt pysäytetty tasaverokehitys on vaarassa jatkua uudelleen.

”Hallitus on jättänyt veroratkaisut ohjelmassaan niin auki, että kukaan ei voi olla varma oikeudenmukaisuuden säilymisestä koko neljää vuotta. Pienituloisimmille nyt tehdyt parannukset verotukseen tulee säilyttää.” vaatii puheenjohtaja Minna Ahola.

Pääomatulojen osalta verotuksen remontti jäi puolitiehen. ”Kahden prosenttiyksikön korotus suurimpiin pääomatulojen veroihin ei vielä tarkoita progressiivista ja oikeudenmukaista verotusta. Pääomatuloja ja työtuloja tulisi kohdella verotuksessa samalla tavalla. Vain näin voidaan estää eriarvoinen verottaminen ja tuloerojen kasvaminen.” toteaa Ahola.

Listaamattomista yrityksistä nostettavia osinkoja verotetaan aiempaa herkemmin, mutta vasta 60 000 euron jälkeen. Raja tulisi laskea alemmas, sillä kyseiselle erityiselle verokohtelulle ei ole perusteita.

Energiaverojen korottaminen on perusteltua vain, kun verotus kohdistuu kerskakulutukseen. Ihmisillä tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa verojen määrään energiankulutuksensa kautta. Terveydelle haitallisten tuotteiden verotuksen kiristäminen on kiitettävä uudistus.

lisätiedot:

puheenjohtaja Minna Ahola
minna.ahola@utu.fi
puh. 040 562 0241

Hallitusneuvotteluista saatujen tietojen mukaan arvonlisäveroa ei olla korottamassa, mutta tiettyihin verovähennysoikeuksiin on tulossa muutoksia. Tämän lisäksi Kokoomus ja RKP ovat torpanneet muiden valmistelemasta harmaan talouden kitkemiseen tähtäävästä paperista olennaiset kohdat.

Arvonlisäverotuksen korottamatta jättäminen on viisasta talous- ja veropolitiikkaa, mutta kokoomus ei voi vaatia tästä vastineeksi harmaan talouden, eli rikollisuuden hyväksymistä. Verovähennysten suhteen on oltava tarkkana ja niiden poistaminen ei saa kurittaa pienituloisia suhteettomasti.

”Verovähennyksiin puuttuminen on uskaliasta, sillä suurinta osaa niiden vaikutuksista ei ole pystytty laskemaan. Verojärjestelmää on kuitenkin voitava kehittää ja sen mukana joudutaan väkisin tekemään myös aina jonkin ryhmän kannalta katsottuna ikäviä päätöksiä. Verovähennysoikeuksia voidaan poistaa niiltä osin, kuin ne kohdentuvat hyvätuloisiin ja vääristävät verotuksen progressiota. Vähennysten poistamisen kautta saadut verotulot voidaan puolestaan käyttää kaikkia hyödyttäviin hyvinvointivaltion palveluihin.” linjaa puheenjohtaja Minna Ahola.

lisätiedot:

Minna Ahola, puheenjohtaja
puh. 040 562 0241
minna.ahola@utu.fi

Joidenkin mielestä myös kunnallisvero on progressiivista, koska pienituloiset saavat kyseiseen veroon vähennyksiä. Verojärjestelmän progressiivisuudesta on kuitenkin hölmöä keskustella ottamalla esiin vain sen osia. Verovähennyksiä on kaikkiaan yhteensä 201, joista kolmannes kohdistuu henkilöverotukseen ja joiden yhteenlaskettu arvo on lähes 18 miljardia. Näillä vähennyksillä on merkittäviä vaikutuksia tuloerojen kaventamiseen tai kasvattamiseen. Osalla verovähennyksistä on myös suurituloisten verotuksen progressiota lieventäviä vaikutuksia.

Erilaisten verovähennysten ajatus on tietyn elinkeinon tai verovelvollisuusryhmän tukeminen. Tästä näkökulmasta esimerkiksi kunnallisveron ansiotulovähennys on erittäin kannatettava, sillä se kohdistuu oikeudenmukaisesti kaikkein pienituloisimpiin verovelvollisiin. Kyseinen vähennys maksaa valtiolle 1,4 miljardia euroa. Lähes saman verran verotuloja jää saamatta oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta. Asuntotulosta ja asuntolainan koroista tehtävät vähennykset ovat kalleimmat verovähennykset kattaen yhteensä edellisen päälle 2,5 miljardia euroa.

Henkilöverotuksessa suurimmat tuet kohdistuvat omistusasumisen ja tätä kautta varallisuuden kartuttamiseen. Tämän lisäksi remontteja tuetaan verovaroin. Kotitalousvähennyksen kokonaismenot valtiolle ovat n. 400 miljoonaa euroa, josta reilusti yli puolet kohdistuu yli 35 000 euroa vuodessa tienaaville ja neljännes tuloluokkien ylimpään desiiliin. 80 % kotitalousvähennykseen oikeuttavista maksuista käytetään remontteihin. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, tarvitsevatko esimerkiksi näistä vähennyksistä hyötyvät oikeasti erityistä verokohtelua?

Iloiset Veronmaksajat ry haluaa lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja kaventaa tuloeroja. Tämä tehdään progressiivisen ansio- ja pääomatuloverotuksen lisäksi leikkaamalla suurituloisille kohdistuvia verovähennyksiä, kuten kotitalousvähennystä ja asumiseen liittyviä vähennyksiä. Kyse on oikeudenmukaisuusperiaatteen vahvistamisesta ja vastuullisesta valtion tulo- ja menoerien kohdentamisesta.

Iloiset veronmaksajat ry on mukana Suomen 10. Sosiaalifoorumissa 2.-3.4. Arabiksessa. Keskustelutilaisuus Miksi ja miten verotusta on muutettava? alkaa klo 12 Arbiksen liikuntasalissa.

Hyvinvointivaltiossa on pystyttävä poliittisesti päättämään hyvinvointipalvelujen haluttu vähimmäislaatu ja –saatavuus.  Palveluja on säädeltävä lailla ja ne on tuotettava parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluntuotannossa on kuitenkin aina huomioitava se, että julkisesti tuotetuissa palveluissa jokainen verovaroin kerätty euro menee suoraan palvelun järjestämiseen, kun taas ulkoa ostettaessa jokaisella eurolla on tehtävä myös taloudellista voittoa. Verovaroin kerätyt tulot on käytettävä suoraan palvelujen tuottamiseen, vaatii Iloisten Veronmaksajien puheenjohtaja Minna Ahola.

Verotuksen tulee aina olla oikeudenmukaista. Oikeudenmukaisin verotus syntyy progressiivisen verotuksen kautta. Kulutusverojen holtiton korottaminen ansiotulojen keventämisen kompensointikeinona on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä politiikkaa. Verojen alentaminen ei yksistään ja suoraan luo yhtään uutta työpaikkaa eikä hyvinvointia, vaan hyvinvointivaltion ylläpitämiseen tarvitaan poliittista ohjausta ja tahtoa.

Veroja on voitava myös nostaa, ja tämän tulee olla seuraavan hallituskauden poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa yhtenä vaihtoehtona mukana, muistuttaa Ahola. Ansiotulojen verotusta on kevennetty lähes koko 2000-luvun ajan. Tämä ei voi jatkua, mikäli peruspalvelut halutaan taata jokaiselle kansalaiselle asuinpaikasta tai –kunnasta riippumatta.

Iloiset Veronmaksajat huolissaan veroremontin kokonaisvaikutuksista pienituloisiin

Hetemäen työryhmän raportissa on kannatettavia ajatuksia verotuksen kehittämisen suhteen. Kokonaisuudessaan vaarana on kuitenkin verorasitusten lisääntyminen pienituloisten keskuudessa, mikä ei ole hyväksyttävää. Työn, pääoman ja kulutuksen verotuksen on pysyttävä jatkossakin tasapainoisena ja oikeudenmukaisena.

Iloiset Veronmaksajat kannattaa asuntolainan korkovähennyksen poistamista, joka lisää oikeudenmukaisuutta omistus- ja vuokra-asujien välillä ja poistaa verovaroin tuetun omaisuuden kartuttamisen, joka suosii pääsääntöisesti hyvätuloisia.

Iloiset Veronmaksajat kannattaa kotitalousvähennyksen puolittamista. Pieni muutos, jonka Hetemäen työryhmä on valmis tekemään, ei poista sitä epäkohtaa, että verovaroin tuetaan tietyn hyvin toimeentulevan väestönosan palvelujen ostamista. Iloiset Veronmaksajat kannattaa muidenkin verovähennysten ja veroetuisuuksien kriittistä tarkastelua.

Iloiset Veronmaksajat vaatii, että veroremonttia tehtäessä veronkorotukset suunnataan niihin ryhmiin, jotka kestävät ne. Näin ollen työn ja pääomatulojen verotuksen tulee olla progressiivista ja progressiota ei pidä lieventää suurimmissa tuloluokissa nykyisestä. Kaikkein pienituloisimpien ansiotulovähennyksen alaraja tulee nostaa 5000 euroon.

Iloiset Veronmaksajat vaatii kulutus- ja energiaverojen suuntaamista niin, että ne vähentävät ympäristökuormitusta. Kulutusverot rasittavat helposti pienituloisia kohtuuttomasti, mikäli niitä ei kohdenneta oikeudenmukaisesti. Iloiset Veronmaksajat kannattaa arvonlisäveronkorotusta siinä tapauksessa, että korotukset kohdistetaan kerskakulutukseen ja kertakäyttökulttuuriin.

Iloiset Veronmaksajat kannattaa yhteisöveron keräämistä valtioverotuksen kautta. Iloiset Veronmaksajat pitää nykyisenlaista valtion ja kunnan erillistä verotusta aikansa eläneenä ja esittää, että verotusta yksinkertaistetaan niin, ettei kunnille synny epätervettä tarvetta kilpailla asukkaista tai yrityksistä verotuksen avulla.

Iloiset Veronmaksajat vaatii, että verotuksesta tulee keskeinen teema vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Iloiset Veronmaksajat linjasivat omat verotavoitteet syyskokouksessa 29.11. Puheenjohtajana jatkaa Minna Ahola (29).

Iloiset veronmaksajat on vuonna 2004 perustettu yhdistys, joka kamppailee verojen ja veroilla rahoitettavan reilun yhteiskunnan puolesta.

http://www.iloisetveronmaksajat.org/linjaukset.